| Art Of Murder - Cards Of Destiny |
 |
|
| Sanallinen arviointi |
Art Of Murder-trilogian kolmas osa, kohtalon kortit - kuten sen voi näppärästi suomentaa, toimii kuvitukseltaan yhtä hyvin kuin sarjan kaksi aikaisempaakin osaa. Voisipa jopa sanoa, että siinä on vieläkin mielenkiintoisempia paikkoja, joten vaikka tekninen laatu onkin samaa - siis hyvää jälkeä, niin tunnelma on parantunut entisestään.
Myös sävellyspuolella jatketaan saman hienon taikasauvan heilutusta, mihin olemme saaneet jo City Interactiven peleissä tottua. Klassista, mutta sopivassa tilanteessa raskaasta ja massiivisesta kevyeen ja rentouttavaankin vaihdellen. Musiikit soivat liian kovalla oletuksena, mutta onneksi ne ovat säädettävissä asetuksista pienemmälle.
Samoilla jalanjäljillä jatketaan myöskin ääninäyttelyn ja ääniefektien suhteen. Aikaisemminkin minua on ärsyttänyt se, että ääninäyttelyn kanavatasapaino vaihtelee sen mukaan missä kohtaa näyttöä hahmot ovat, mutta tässä pelissä se häiritsi oikein erityisesti. Varsinkin jos pelaa kuulokkeet päässä niin se on todella häiritsevää, eikä sen muuttamiselle ole asetusta valikossa.
Käyttöliittymä on sama kuin kaikissa City Interactiven tuotteissa. Ihan hieno ja toimiva. Tuo voimakkaasti mieleen Secret Files: Tunguskan edelleenkin. Oikealla puolella inventoryn vieressä on "PDA" eli kännykkä "Magnifying Glass" eli suurennuslasi jolla näkee hotspotit suoraan sekä "Menu" joka ohjaa pelin päävalikkoon. Erityisen hienon maininnan ansaitsee inventory, jossa tavarat ovat 3-ulotteisia ja niitä pystyy pyörittelemään. Se onkin puzzlejen kannalta kekseliästä ja sitä käytetään pelissä hyvin. Kuitenkaan näistä "stock-in" kommenteista ei olla vieläkään päästy eroon. Siksi ei kymppiä edelleenkään tipu.
Trilogian päätösosa on tarinaltaan aivan ilman muuta mielenkiintoisin ja paikat, joita peli tarjoaa ovat näistä kolmesta pelistä ehdottomasti tunnelmallisimmat: Hylätty voimalaitos, majakka, talvinen maalaispiha, ja paljon paljon muita hienoja ympäristöjä. Se, mikä taas tuo niiden aikaansaamaa viihdyttävyyttä alaspäin on puzzlejen epäloogisuus ja hirvittävä vaikeus. Välillä piti suorastaan lukea läpipeluuohjetta jatkuvasti. Pelissä on myös poikkeuksellisen paljon "hyppimistä" kaikenlaisten rotkojen yli tai palikoiden päällä. Kaikkein raivostuttavinta on kuitenkin kun Nicole pamauttaa "these things don't match" kun yrität ihan vain katsoa jotain pelin tavaraa. Sellainen on kyllä anteeksiantamatonta. Plussat ja miinukset kompensoivat tässä tapauksessa siis toisensa, ja niinpä tunnelmassakin ollaan samalla tasolla kuin aikaisemmin.
Animaatioiden osalta voidaan todeta kolmannen osan olevan joltain osin ehkä hieman heikompi kuin sarjan kakkosen, joka olikin jotenkin mieleenpainuvin siltä osin. Välianimaatiot eivät mielestäni ole aivan yhtä mielenkiintoisia kuin aikaisemmin, mutta hyviä ne ovat siitä huolimatta.
Tekniseltä toteutukseltaan Cards Of Destiny on samaa tasoa kuin Hunt For The Puppeteer. Edelleen löytyy näitä kummituksia, että välillä joku asia ei toimi, sitten katsoo läpipeluuohjetta ja huomaa, että "tuota kyllä yritin jo..." sitten kun sen tekee uudestaan niin se muka toimii?? Näitä oli tämänkin pelin aikana useampi. Automaattitallennukset toimivat pelissä hyvin eikä se muutenkaan kertaakaan kaatunut, mutta jokin siinä silti mättää. Edelleen.
Kyseessä on ilman muuta sarjan pisin peli. Tapahtumapaikkoja on varsin runsaasti ja yhdessä paikassa ei kuitenkaan vietetä koskaan liian kauan. Silti peli tuntui mukavan pitkältä, eikä loppukaan tullut mitenkään yllättäen. Ja plus se, että scenet olivat oikeasti tunnelmallisia, auttoi huimasti loppuun asti jaksamisessa. Cards Of Destiny on nykymittapuun mukaan seikkailupeliksi varsin mittava.
Dialogissa oli jokseenkin parannusta aikaisempiin osiin verrattuna. Ensinnäkin sitä oli enemmän ja toiseksikin minusta se oli jotenkin mielenkiintoisempaa kuin aikaisemmin. Nicole jotenkin kuvaili tässä pelissä paremmin mitä hän puzzleissa haluaa tehdä - kuin edellisissä. Vaikka vieläkin oli sellaisia "hetkinen..." -tilanteita, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen. Dialogin fontti on edelleen sama, ärsyttävä, silmiä väsyttävä väköstys. Dialogeissa oli kuitenkin taukoja, usein turhankin pitkiä, jotka ärsyttivät toisinaan melkoisesti. Myös ääninäyttelyn laatu vaihteli jonkin verran, tosin ei hirveästi. Pari ääninäyttelyvirhettä siellä oli, mutta ei mitään, mitä olisi voinut City Interactiven pelissä sanoa hurjaksi määräksi.
Intro on hyvä ja mielenkiintoinen. Aika lailla samaa tasoa sarjan kakkososan kanssa. Animointi on samaa hyvää jälkeä ja peliä on mukava lähteä siitä selvittelemään.
Nicole osaa heittää lusikan nurkkaan, joten tallennukset kannattaa muistaa, joskin peli tarjoaa vaarallisimpiin paikkoihin automaattiset savetukset.
Media: 1 x DVD
Testialustana käytettiin: Windows xp
| Tähtiasteikko |
 |
| Pistejakauma |
| Grafiikka |
10 |
| Musiikki |
10 |
| Ääninäyttely ja efektit |
8 |
| Käyttöliittymä |
9 |
| Tunnelma ja viihdyttävyys |
7 |
| Animaatiot ja liikkeet |
9 |
| Tekninen luotettavuus |
8 |
| Peliympäristön laajuus |
10 |
| Dialogitekstien laatu ja nopeus |
9 |
| Alkuintro |
9 |
| Yhteensä |
89 |
|
|
|
| Yhteenveto |
Sarjan jäähyväisosa jatkaa edelleenkin sellaisella keskitason linjalla, joissain kohdin se on parempi kuin edeltäjänsä, joissain kohtaa taas aavistuksen heikompi, puutteet ja parannukset kompensoituvat kuitenkin toisiinsa, ja niinpä sama pistemäärä tuskin on kamalan suuri yllätys. Peli on kuitenkin tehty samalle alustalle ja samalla idealla. Heitetäämpä lätinät sikseen ja tarkastellaan pistetaulukkoa lähemmin:
 Edelleen sama hieno kuvallinen anti, huikean tunnelmallisia scenejä!
Musiikilliselta anniltaan vahva, kuten edeltäjänsäkin. Hyvät orkestrat.
Pitkä peli, jossa riittää pelattavaa ja peliympäristö on nykypeliksi laaja.
Perustoimiva käyttöliittymä, poikkeuksellisen kekseliäät inventory-puzzlet
Animointi edelleen kiitettävää
Dialogit viihdyttäviä, ja niitä on kohtalaisesti
Hyvä intro, and that's about it.
 Ääninäyttelyssä on pieniä taukoja, jotka ärsyttävät ja tekninen laatukin vaihtelee
Jotkin puzzlet ovat suorastaan hiuksia nostattavan vaikeita ja kaukaa haettuja
Stock-in -kommentit ovat edelleen riesana ja tällä kertaa vielä pahemmin kuin ennen
Jostain syystä asiat eivät aina ekalla yrittämällä toimi
Muutama arcade-tyylinen puzzle jää tympimään
Edelleenkään Nicole ei koske mihinkään, jos ei tiedä tarviiko sitä --> edes takaisin ravaamista
Dialogin fontti on edelleen karmea
89 pinnaa ja 3½ tähteä. Joo. Sepäs sitten siitä. Kiva peli oli ja mukava sitä oli suurimman osan ajasta pelata, vaikka välillä jotkut puzzlet meinasivat saada repimään hiukset päästä ja kihisemään turhautumisesta. Nicole ei edelleenkään kuulu suosikkihenkilöihini tämänkään pelin jälkeen seikkailumaailmassa. Näin on tämäkin sarja saatu päätökseensä ja siirretään katseet muille pelikentille. Toivotaan että City Interactive ottaa seuraavassa pelisarjassa oikeasti asiakseen korjata muutamat häiritsevät amatöörimäiset virheet. |
| Julkaisutiedot ja
käyttöjärjestelmätuki |
Kehittäjä: City Interactive
Julkaisija: City Interactive
Julkaisuvuosi: 2010
Lisenssioikeudet: City Interactive
Alustat: Windows |
|
|
|
