| ◄ Etusivu |
| ◄ Harrastukset |
|
 |
| Junabongaus? Tiesin, että lintuja bongaillaan, mutta että junia? |
| Niin. Junabongaus tarkoittaa yleisellä tasolla kiinnostusta kaikkeen sellaiseen mikä liittyy rautateihin ja niihin välittömästi kytköksissä oleviin asioihin, kuten asemarakennuksiin, kaavoituksiin, siltoihin, junaliikenteeseen ja sen tarkkailuun ja seuraamiseen ja moneen moneen muuhun. Rautatieharrastus lasketaan monesti ulottuvaksi myös raitiovaunuihin ja metroihin. Junabongaukseen kuuluu lähes aina olennaisena osana myös valokuvaaminen. Rautatieharrastus ei ole missään tapauksessa vandalismia, eikä millään tapaa aiheuta VR:lle, RHK:lle tai millekään muulle instanssille minkäänlaista haittaa. Me junabongarit - tai rautatieharrastajat - emme piirtele graffiteja, emme hoipertele radoilla, emmekä harjoita minkäänlaista ilkivaltaa, vaikka meitä siitä usein syytetäänkin. Tavallaanhan se on loogista, mutta inhottavaa ja pilaa rautatieharrastajien mainetta. |
| Mutta miksi juuri juna? Miksei vaikka linja-autot tai laivat? Tai joku ihan muu? |
| Kiinnostusta rautateihin ja juniin on joskus hieman vaikea selittää tai ymmärtää. Osittain se johtuu varmasti lapsuuden muistoista, läheisten kiinnostuksesta tai muuten vain yleensä heränneestä kiinnostuksesta juuri nimenomaan junia kohtaan. Ainakin henkilökohtaisella tasolla minulla on jonkin verran kiinnostuksen kohteena myös sekä bussit että laivat, mutta jostain syystä ei niinkään lentokoneet. Kiinnostus juuri juniin ja rautateihin on selitettävissä omalta kohdalta näin: Minusta rautatiet ovat yksi ihmishistorian tarpeellisimmista ja nerokkaimmista keksinnöistä, ja joukkoliikenteen peruspilari pitkillä etäisyyksillä. Juna on nykyisten sähkötoimisten vetureiden ansiosta myös ylivoimaisesti ympäristöystävällisin kulkuneuvo joka pystyy liikuttelemaan suuria ihmisjoukkoja nopeasti pitkillä etäisyyksillä. Junissa on voimaa, vauhtia ja tyyliä. Veturit esimerkiksi uhkuvat jyhkeyttä ja auktoriteettia. Varmaan moni muistaa, kuinka jännittävää oli lapsena, kun kolme-neljä kertaa auton kokoinen, kiskoilla liikkuva möhkäle kolistelee vierestä ohi. Se on osa rautatieharrastuksen tuomaa tunnelmaa ja viehätysvoimaa vieläkin. |
| Onko junalla tulevaisuutta autoistuvassa Suomessa? |
| Toivottavasti! Sehän on tietenkin ihan poliittisista päätöksistä kiinni. Rappioromantiikka kuuluu (voisiko sanoa valitettavasti) suomalaiseen rautatiekulttuuriin melko oleellisena osana, sillä autoistuminen 1970-luvulla teki pahaa jälkeä rautateillä tapahtuvalle joukkoliikenteelle ja vaikutukset näkyvät katkerina jo tänä päivänä. Vaikka VR on suomessa tällä hetkellä ainoa henkilöliikennettä kiskoilla harjoittava yhtiö, ja sen monopoliasema, hintapolitiikka ja pohjoisen junat ovat olleet suuren kritisoinnin kohteena, on selvää, ettei lippuhintojen nousu ja ratojen lakkauttaminen ole yksin VR-konsernin syytä, sillä autoistumisen myötä rautateillä matkustaminen yksinkertaisesti hyytyi. Mutta mutta. Jos ajattelee järkevästi ja pitkällä tähtäimellä asioita, niin juna ja rautatiet tulevat vielä jossain vaiheessa tekemään mittavan paluun. Liikennettä syytetään jo nyt ilmastonmuutoksesta, vaikka todellisuudessa se ei suinkaan ole suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja maailmassa. Tämä on kuitenkin vain positiivinen ilmiö rautateiden kannalta, sillä se vauhdittaa niihin investoimista. Rautateihin olisi syytä panostaa, sillä ei mene kauan, kun koittaa se päivä, että maantiet ovat aivan tukossa kun kaikki kuljetukset on siirretty kumipyörille. Hyvin pian kiskoliikenne nähdään aivan varmasti jälleen kerran hyvänä kuljetusvaihtoehtona, varsinkin nyt, kun tavarajunat ovat vapautuneet kilpailulle 1.1.2008. En tiedä oliko suuri poliittinen virhe vai peräti ihan konkreettinen pakko vähentää junaliikennettä 1970 ja 1980-luvuilla, mutta joka tapauksessa nyt jo rapistuneen rautatieinfrastruktuurin rakentaminen uudestaan tulee maksamaan hunajaa ja mansikoita. |
| Mistä VR:n junakalusto koostuu? |
| VR-konsernin kalusto koostuu tällä hetkellä seuraavanlaisista junista: 1. Pikajunat - Sähköveturi (poikkeuksena kolarin yöjunissa dieselveto) + siniset vaunut 2. IC ja IC2-junat - Sähköveturi (poikkeuksena vaasan IC, jossa dieselveto) + IC- tai IC2-vaunut 3. Pendolinot - Suurinopeuksinen moottorijuna 4. Taajamajunat - Sähkö tai dieselveturi + siniset vaunut sekä Dm12 moottorijuna 5. Lähiliikennejunat - Sm1 ja Sm2, Sm4 Kalusto ja yleisimmät lempinimet: Sähköveturit: - Sr1eli "Susi" - Sr2 eli "Marsu" Dieselveturit: - Dv12 eli "Deeveri" - Dv16 eli "Vemppu" - Dr14 eli "Seepra" - Dr16 eli "Isovaalee" Kiskobussit ja moottorijunat: - Sm1 ja Sm2 eli "Sami" - Sm3 eli "Pendolino" - Dm12 eli "Vankka" - Sm4 eli "Pupu" Sekä Museokalusto: - Hr1 eli "Ukko-Pekka" (Höyryveturi, Poistunut käytöstä 70-luvulla) - Tk3 eli "Pikku-Jumbo" (Höyryveturi, poistunut käytöstä noin v. 1975) - Dm3 ja Dm4, eli "Kiitojuna" (Moottorijuna, poistunut käytöstä 70-luvun alussa) - Dm7 eli "Lättähattu" (Moottorijuna, poistuivat yleisestä liikenteestä v. 1988) - Dm9 eli "Porkkana" (Moottorijuna, poistunut käytöstä v. 2000) - Dr12 eli "Huru" (Dieselveturi, poistunut käytöstä 1990-luvulla) - Dr13 eli "Alstikka" (Dieselveturi, poistunut käytöstä v. 1994) |
| Mitä tarvitaan että voi alkaa harrastamaan junia? Mistä se lähtee? |
| Junaharrastukseen tarvitaan periaatteessa vain intoa ja kiinnostusta, sekä myös hieman kunnioitusta rautateitä kohtaan :) Mikään muu ei ole täysin välttämätöntä. Harrastuksenahan tämä on tietenkin aikaa vievä, ulkoilmassa tapahtuva ja vaatii jonkin verran viitseliäisyyttä liikkua. Auto on suositeltava väline kun kuljetaan pidempien matkojen päässä kuvaamassa ja lämpimät varusteet talvisin. Kamera on tietenkin junien ikuistamisen kannalta tarpeellinen väline, mutta ei junaharrastajalle sekään aivan täysin välttämätön. Kannattaa kuitenkin muistaa muutamia perusasioita ja käyttää tervettä maalaisjärkeä. Radalla liikkuminen on laitonta ja siitä voi seurata lain määräämä rangaistus. Laki on tehty suojelemaan ihmisiä, koska kenelläkään ei ole käytännöllisesti katsoen mitään asiaa radalle. Innokas harrastaja vain ei monestikaan tule ajatelleeksi, että radalla ei saisi oleskella silloinkaan vaikka se vaikuttaisi kuinka tyhjältä ja käyttämättömältä. Useat asemarakennuksista ovat myös nykyään muussa kuin alkuperäisessä käytössä, kuten esimerkiksi asuinrakennuksina. Siksi on syytä muistaa, että tarpeeton liikkuminen yksityisillä alueilla ei ole ainakaan kovin fiksua. Asenne kannattaa pitää reippaana, jos joku tulee kyselemään mitä teet, kannattaa käyttäytyä rauhallisesti ja kertoa, että olet rautatieharrastaja. Epämääräinen kuikuilu ja kyttääminen antavat vähintäänkin epäilyttävän kuvan sinusta ja kameran kanssa kannattaa muistaa vielä sekin, että ihmiset ovat hyvin tarkkoja yksityisyydestään, joten ihmisten kuvaamisessa kannattaa noudattaa tiettyä varovaisuutta. Julkisilla paikoilla ihmisten kuvaaminen tunnistettavasti ei kuitenkaan ole kiellettyä, kunhan kuva ei ole millään tavalla kuvattavaa kohdetta loukkaava. |
| Junat aiheuttavat kauheasti onnettomuuksia! |
| Tämä on yleinen väite, joka ei kylläkään pidä paikkaansa. Median selkärangattomuus uutisoinnissa on aiheuttanut paljon pahaa rautateille ja sen harrastajille. Tasoristeyksethän ovat tietenkin se suurin ongelma. Käytännössä olisi aivan mahdotonta rakentaa jokaisen tasoristeyksen kohdalle ali- tai ylikulkua, joten niistä ei tulla koskaan pääsemään erilleen. Suuremmilla valtateillä niitä ei onneksi enää olekaan, ja pienemmilläkin valtateillä vain pari kappaletta. Kanta- ja seututeillä ongelmat ovat suurimmillaan. Autoilijoiden tulisi muistaa eräs tärkeä asia tasoristeyksissä: Kun ollaan tekemisissä niin mahtavan möhkäleen kuin junan kanssa, joka kaiken lisäksi kulkee kiskoilla, eikä voi väistää tai hidastaa nopeasti, on väistämisvelvollisuus aivan yksiselitteisesti autolla. Silti näkee tilanteita, joissa puikkelehditaan jopa sulkeutuneiden puomien välistä ja leikitään oman hengen kanssa ajattelemalla, että "kyllä tuosta ehtii " tai että "kyllä se juna pysähtyy". Kun ei se pysähdy! Tasoristeysonnettomuuksista pystyttäisiin varmasti vähentämään 70-80% lisäämällä autoilijoiden varovaisuutta ja parantamalla heidän asenteitaan. Junalla on aina absoluuttinen etuajo-oikeus! Junat - koska kulkevat kiskoilla ja ovat siis aina etuajo-oikeutettuja - eivät voi suoranaisesti aiheuttaa onnettomuuksia lainkaan. Suomen historiaan mahtuu vain muutama paha junaturma ja niissäkin kuolleiden määrät lasketaan yhteensä vain kymmenissä. (Verrataanpa esimerkiksi autoihin, joiden aiheuttamien kuolemien määrä on jo vuosittain useita satoja.) Sama koskee junan alle jääneitä ihmisiä. Niistäkin tapauksista pystyttäisiin varovaisuudella ja asennemuutoksilla suurin osa karsimaan, mutta ainahan täytyy ottaa huomioon myös itsemurhateot, joille nyt ei vain voi mitään. |
| Mistä voisin saada lisätietoa rautatieharrastuksesta / saada harrastajakavereita? |
| Suosittelen sivustoa www.vaunut.org. Se on suomalaisten ylläpitämä palvelu, josta löytyy tällä hetkellä yli neljäkymmentätuhatta junakuvaa ja satojatuhansia kommentteja. |