| Secret Files 2: Puritas Cordis |
 |
|
| Sanallinen arviointi |
Kauan odotettu Secret files 2: Puritas Cordis jatkaa graafisella pohjalla siitä, mihin Tunguskassa jäätiin, ja hyvä niin. Maisemat ovat erittäin kauniita, piirrosjälki on samanlaista ja sekä Nina että Max ovat joten kuten tunnistettavissa samoiksi hahmoiksi kuin edeltäjässään. Grafiikassa erikoisen hienoa oli zoom-efekti. Se toimi hyvin tunnelman luojana ja sitä oli käytetty todella taitavasti. Ihan selkeää kympin linjaa.
Musiikin suhteen eletään aivan samoilla linjoilla kuin Tunguskassakin, eli ei sitä oikeastaan ole olemassakaan. Avausteema kuuluisi kuitenkin olevan sama, joka on sinänsä ihan kiva asia. Tunguskan arvostelussa taisin sanoa, että musiikki kuuluu yleensä jostain radiosta, tai jos joku soittaa sitä. Puritas Cordiksessa taas musiikkia on vielä harvemmassa, joten arviointi vaikeutuu. Mennään ysillä tässä kohtaa.
Puritas Cordiksen ääninäyttely on todella kaksipiippuinen juttu. Ninan ja Maxin ääninäyttelijät vaihdettiin Tunguskan jälkeen, ja se oli ainakin minulle todella suuri pettymys. Kummatkaan eivät nimittäin ole hyviä. Ninan ääninäyttelijällä on selkeää yliyrittämistä, jopa teatraalisuutta, Max taas puhuu inhottavan pehmeästi ja venyttää sanoja ärsyttävästi. Kaikkein suurin riman alitus on kuitenkin David Korrellin ääninäyttelijä. Inhottavaa sössöttämistä alusta loppuun. Muut pelin hahmot ovatkin sitten oikein todella hyvin näyteltyjä. Se on ironisen harmillista, sillä pelin kuluessa tuntui, että mitä enemmän hahmo on esillä, sitä ärsyttävämpi ääninäyttelijä sillä on. Ääniefekteistä ei myöskään jäänyt mitään kovin kummallista käteen, siinä ne menivät muun ohessa.
Fusionsphere systems on säilyttänyt autenttisena Tunguskan käyttöliittymän, se on juuri ja täsmälleen sama. Ainoa muutos on tuo grafiikan puolella esiin tullut loistava zoom-efekti ja dialogin fontti on mielestäni hivenen erilainen, se tulee rypistetyn paperin näköisen taustan päälle. Muutoin ollaan ikoneita myöten pysytty tutussa ja turvallisessa, mikä on aivan loistava asia juuri siksi, että Tunguskan käyttöliittymä on yksi parhaista mitä olemassa on.
Secret Files: Tunguskan tunnelmassa ja viihdyttävyydessä oli pahoja ongelmia. Puritas Cordiksen osalta voidaan todeta, että valitettavasti ongelmia ei ole täysin pystytty vieläkään paikkaamaan. Pelin tarina ei herätä kovin paljon mielenkiintoa aluksi, ja ensimmäiset kaksi pelin yhdeksästä chapterista menevät vähän takerrellen. Sitten kuitenkin peli ottaa jotenkin itseään hyvin niskasta kiinni ja paranee loppua kohden yllättävänkin rajusti, tunnelma alkaa olla sillä tasolla mitä se olisi pitänyt olla alusta asti, ja etenkin pelin viimeinen scene on todella hieno. Niin paljon ei kuitenkaan ole saatu aikaan että oltaisiin vieläkään kiitettävällä arvosanalla, mutta kyllä tuosta nyt kasin uskaltaa silti antaa.
Animoinnin ja liikkeiden osalta ei pelistä löytynyt mitään valittamisen aihetta. Välillä ehkä kesti hivenen liian kauan, ennen kuin hahmo reagoi napin painamiseen, mutta ei nyt kuitenkaan mitenkään häiritsevästi. Ihan positiivinen mielikuva jäi siitä, miten studiossa ollaan töitä paiskittu ja kun tietää miten vaikea asia tuo on, niin sitä osaa arvostaa.
Teknisellä puolella ei tullut vastaan yhden ensimmäistäkään bugia, ei mitään sellaista mistä olisi mitään huomautettavaa. Fusionsphere systems on totisesti testannut riittävästi, koodannut hyvin ja Puritas Cordis tuntuu kyllä viimeiseen asti hiotulta ja erinomaisesti viimeistellyltä tuotteelta.
Pelattavaa riittää. Ympäristön laajuus ja paikkojen lukumäärä on suurin piirtein samaa tasoa kuin Tunguskassa, eli tutkimista on, ympäristöt ovat tosi mielenkiintoisia ja tarkkasti detaljoituja. Yhtään lyhyempi tämä ei olisi silti saanut olla, eikä kyllä oikeastaan yhtään pidempikään. Sopivan hienosti tarina saatiin nivottua kasaan, eikä loppu ei tullut kovin yllättäen.
Dialogit ovat erinomaisen viihdyttäviä ja hyvin kirjoitettuja. Se mikä minua ilahdutti eniten, on ääninäyttelyvirheiden totaalinen puuttuminen, tai saattoi siellä yksi olla, mutta joka tapauksessa on aivan erinomainen asia, että ruudulla lukee mitä sanotaan. Ainoa hienoisesti häiritsevä, dialogeihin liittyvä asia oli se, että vanhat vaihtoehdot pyörivät keskusteluissa mukana, mutta koska niiden takaa ei sitten kuitenkaan löydy uusia puheenaiheita, ei se välttämättä ole niin totaalisen hirvittävää. Sen verran se kuitenkin häiritsi, että ihan kymppiä en voi antaa.
Intro ei sisällä kovin mukaansatempaavaa koukkua ja jotenkin se latistaa koko pelin alun kummallisesti. Pelaajalle saattaa tulla sellainen ”mitä ihmettä” –olo kun intron jälkeen aletaan pelaamaan täysin oudolla hahmolla, eikä Ninaa tai Maxia näy missään. Intron animointi kuitenkin on hyvällä tasolla ja tekstityksetkin löytyvät, mutta ei se nyt oikein silti iskenyt.
Media: 1 x DVD
Testialustana käytettiin: Windows xp
| Tähtiasteikko |
 |
| Pistejakauma |
| Grafiikka |
10 |
| Musiikki |
9 |
| Ääninäyttely ja efektit |
8 |
| Käyttöliittymä |
10 |
| Tunnelma ja viihdyttävyys |
8 |
| Animaatiot ja liikkeet |
9 |
| Tekninen luotettavuus |
10 |
| Peliympäristön laajuus |
10 |
| Dialogitekstien laatu ja nopeus |
9 |
| Alkuintro |
7 |
| Yhteensä |
90 |
|
|
|
| Yhteenveto |
2006 julkaistu Fusionsphere systemsin esikoinen, Secret Files: Tunguska sai maailmalla kohtalaisen hyvät arvostelut, ja minultakin heltisi 92 pistettä neljän tähden saattelemana. 2009 tarina sai jatkoa, kun pelitalo pullautti tämän jatko-osan uunista ulos. Eikä voi sanoa että olisi mitenkään pieleen mennyt. Vain kaksi pistettä vähemmän ja sama määrä tinanappeja. Puritas Cordis on peli, joka kannattaa pelata loppuun asti, vaikka se alussa tuntuukin vähän pitkäveteiseltä, sillä se paranee huomattavasti loppua kohden. Kyllä minä näkisin ihan mielelläni tästä vielä kolmosenkin. Katsotaas sitten yhteenvetona plussat ja miinukset.
 Loistelias grafiikka, ihanasti toimiva zoom-efekti
Sama vanha tuttu käyttöliittymä, kuin Tunguskassa
Teknisesti täysin virheetön tuote, ei mitään bugeja
Pelattava alue ja ympäristö on juuri sopiva.
Dialogit ovat viihdyttäviä, ääninäyttelyvirheet puuttuvat.
Animointi on toteutettu erittäin hyvin.
 Ääninäyttelijöiden vaihtaminen Ninan ja Maxin osalta.
David Korrellin ääninäyttelijä ansaitsee harvinaisen pitkän miinuksen.
Vaihteleva äänenvoimakkuustaso.
Ensimmäiset 2 chapteria eivät ole muun pelin tasolla.
Vanhat vaihtoehdot pyörivät keskusteluissa mukana
Intro ei säväytä lainkaan.
Näin on tämäkin arvostelu päätöksessään ja lopuksi voidaan todeta, että Secret Files: Puritas Cordis on laadukas, viihdyttävä ja hieno peli, jonka kyllä uskaltaa ostaa kaupasta kotiin viemisiksi. Jos pidit Tunguskasta, tulet todennäköisesti pitämään tästäkin, vaikka ääninäyttelijöiden vaihtaminen saattaakin aluksi ärsyttää. Neljän tähden turvin minä voin ihan huoletta suositella tätä jokaiselle seikkailugenren ystävälle. Sitten vain odotetaan, josko sarjan kolmas osa jossain vaiheessa ilmottelisi itsestään.. |
| Julkaisutiedot ja
käyttöjärjestelmätuki |
Kehittäjä: Fusionsphere Systems
Julkaisija: Deep Silver
Julkaisuvuosi: 2009
Lisenssioikeudet: ?
Alustat: Nintendo DS / Wii / Windows |
|
|
|
