\\kuulintu.net\harrastukset\keräily

Keräily harrastuksena
Keräily on yksi maailman yleisimmistä harrastuksista. Sen lähtökohdat ja toisaalta kohteet ovat monet ja moninaiset. Yhtäältä keräily voi liittyä harvinaisten tavaroiden säilömiseen ja säilyttämiseen, toisaalta se voi olla jonkin osista koostuvan sarjan keräämistä täydelliseksi kokoelmaksi. Kerätä voi oikeastaan käytännössä aivan mitä vain mielikuvitus keksii, mutta yleisimpiä kohteita lienevät rahat ja postimerkit.

Keräilyssä voidaan tavoitella joko rahallista arvoa tai tunnearvoa - tai molempia. Keräily voi olla aktiivista ja intensiivistä, tai passiivista ja pitkällä aikavälillä tapahtuvaa. Oikeastaan aika moni harrastaa keräilyä täysin tietämättään, tai ehkä puolitietoisesti. Lähes jokaisella on jonkinlaista kokoelmaa kodissaan, ellei nyt sitten satu elämään täysin tietoisesti askeettista ja materiaalitonta elämää.

Mikä keräilyssä viehättää?
Keräilyssä voi viehtättää todella moni asia. Ensinnäkin esineiden kauneus ja harvinaisuus. Toisaalta viehätystä tuottaa myös löytöjen tekeminen ja kokoelman karttuminen. On aivan uskomaton tunne tehdä jokin järisyttävän upea löytö, kuten vaikka CD-levy, jota on etsinyt vuosikymmeniä tuloksetta. Se tuo syvää tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunnetta, kuten myös onnistumisen kokemusta, kun sinnikkyys palkitaan.

Keräilyssä voi viehättää myös jonkin sarjan saaminen kokonaisuudeksi, tai ainakin siihen pyrkiminen. Olen itse huomannut, että minua aina viehättää kun jostain samanmallisesta asiasta on olemassa useita eri värivaihtoehtoja. Tulee heti tarve kerätä ne kaikki. Kaipa se on sitten osaksi luonnekysymyskin. Jossakin keräilyn kohteissa kokoelmaan vaikuttaa todella paljon tuotteen sisältö. Sellaisia kohteita ovat esimerkiksi musiikki, elokuvat ja kirjat.

Onko keräilykohteiden rahallinen arvo sinulle tärkeää?
Minulle henkilökohtaisesti ei ole. Ehkä se johtuu siitä, että minulla ei ole viehtymystä rikastumiseen tai rahaan noin niin kuin muutenkaan. Toki elämä on sitä helpompaa, mitä vähemmän on taloudellisia huolia, mutta toisaalta en voisi koskaan esimerkiksi myydä kokoelmiani vain siksi, että saisin lisää rahaa. Sellainen ei ole minulle missään tapauksessa mitenkään kuviteltavissa oleva tilanne. Harrastan keräilyä tavaroiden itsensä, sekä niiden sisältämän tunnearvon ja estetiikan vuoksi, en lainkaan rahan takia.

Mitä jos kokoelma ei tulekaan täydelliseksi?
Hyvin harvoin tapahtuu niin, että jonkin kokoelma tulee täydelliseksi. Siihen ei välttämättä aina edes pyritä. Ainakin musiikkien ja elokuvien tai kirjojen suhteen olisi miltei mahdotonta tehdä kattavia kokoelmia, sillä jonkinasteista rajausta on pakko tehdä. Osakokonaisuudet tulevat huomattavasti helpommin täydellisiksi sarjoiksi, ja niiden tavoitteleminen on realistisempaa. Sisällöllisessä keräämisessä (musiikki, elokvat, kirjat, tai taide ylipäänsä) kokoelman kertymiseen vaikuttaa se, pitääkö kaikista siihen kuuluvista kohteista.

Ei ole mitään järkeä kerätä jotain kokonaisuutta, jos ei pidä edes suurimmasta osasta sen sisälöstä. Tai oikeastaan on, mikäli keräilyn motivaattorina toimii pelkästään raha ja ajatus kokoelman jälleenmyymisestä jossain kohtaa. Mutta jos tavaroita kerää niin sanotusti itselle, niin kannattaa rajata kokoelmansa suhteellisen tiukasti.

Pidätkö yhteyttä toisiin keräilijöihin?
En oikeastaan. Lähinnä niin, että joskus tulee joltain kavereilta kysyttyä onko niillä myynnissä mitään itseä kiinnostavaa, mutta en voi sanoa, että harrastusmielessä pitäisin yhteyttä keneenkään toiseen ihmiseen. Keräily on aika yksilökeskeistä puuhaa, mutta toisaalta taas se voi olla myöskin perheen tai kavereiden yhteinen harrastus, johon osallistuu useampi keräilijä. Tällöin myös kokoelmat ovat luonnollisesti lähes poikkeuksetta yhteisiä, ja niitä koskevat päätökset tehdään yhdessä.

Onko keräily kallista?
On ja ei ole. Riippuu aivan täysin keräilyn kohteesta ja siitä tavoitteleeko kokoelmalleen rahallista arvoa. Monesti kokoelman arvo kasvaa hiljalleen ja huomaamattakin vuosien aikana. On nimittäin tyypillistä, että tavaran arvo nousee mitä vanhemmaksi se tulee ja mitä parempikuntoisena se säilyy. Omassa keräilyssä on suunnattomasti harmittanut se, etten ostanut Trance-genren vinyylejä uutena silloin 20 vuotta sitten. Nyt ne maksavat satasia, eikä hinnankorotuksille ole näköjään edes taivas rajana.

Lyhyesti vastattuna: Jos haluat arvokkaan kokoelman, se maksaa, ellet sitten kerää sitä äärettömän suurella aikavälillä tai yritä metsästää arvokkaita tuotteita huomattavaan alihintaan mikä taas on aivan äärettömän hankalaa ja vähän epäeettistäkin. Jos haluat taas kerätä jotain mikä on arvotonta, mutta nättiä, saat äkkiä itsellesi varsin vaikuttavan kokoelman aikaiseksi. Keräily on kiva ja suurimmalta osaltaan varsin arvostettukin harrastus. Sen äärellä saa kokea monenlaisia tunteita ja siinä oppii toisaalta tavaroista ja niiden historiastakin melkoisesti matkan varrella.