| Monolith |
 |
|
| Sanallinen arviointi |
Lähes kymmenen vuoden hiljaiselon jäljkeen Animation Arts julkaisee uuden seikkailupelin! Mahtava uutinen, kerta kaikkiaan. Kyseessähän on firma, joka toi meille esimerkiksi Secret Files ja Lost Horizon pelisarjat. Tuossa ajassa on muuttunut tietokonepelien suhteen aika paljon, joten ottakaamme selvää ollaanko Animation Artsin studiolla seurailtu trendejä vai pysytelty vanhassa perinteisessä tyylissä. Mitä tulee pelin kuvitukseen, niin siitä ei ainakaan löytä yhtään mitään heikkoa. Grafiikka on kerta kaikkiaan tunnelmallista, hyvin piirrettyä ja tarkkaa.
Sävellysten puolella mennään aika lailla kevyellä ja klassisella otteella. Mutkana on jonkin verran orkestraalisuutta ja aika paljon pianomelodioita. Tunnelman ja ympäristön korostajana se toimii oikein hyvin, joskin olisin ehkä kaivannut siihen paikoitellen mukaan tiettyä avaruushenkisyyttä ehkä hieman enemmän. Mutta kuitenkin ehdottomasti kiitettävällä tasolla sen suhteen ollaan.
Ääninäyttelyn suhteen taas kiitettävästä arvostanasta ehkä aavistuksen jäädään tällä kertaa ulkopuolelle. Mitään varsinaista perustavaa laatua olevaa ongelmaa siinä ei oikeastaan ole, mutta välillä tunnetilojen vaihtelu vain ei ole uskottavaa ja joissakin kohti on havaittavissa ehkä pienehköä alisuorittamista. Ei mitään pahoja ongelmia kuitenkaan, mutta olen minä peleissä parempaakin kuullut - jos nyt huonompaakin.
Aiemmissa Animation Artsin peleissä käyttöliittymä on ollut täyden kympin setti. Isoja muutoksia ei Monolith sen suhteen ole kokenut. Ehkä suurin ero on edeltäviin peleihin siinä, että inventory tulee näytön oikeaan laitaan ja on manuaalisesti piilotettavissa. Käyttöliittymässä oli myös pieniä teknisiä ongelmia. Joissakin puzzle-tehtävissä se ei rekisteröinyt kaikkia klikkauksia. Tästä kaikesta huolimatta haluan antaa siitä kiitettävän arvosanan, koska se on kuitenkin äärimmäisen selkeä ja helppokäyttöinen. Hotspoteilla on nimet, hiiren kulku näytöllä on tasaista ja valikot ovat oikein selkeitä.
Pelasin Monolithin demoa paria kuukautta ennen julkaisua ja tiesin jo silloin että tämän pelin haluan pelata läpi heti kun se julkaistaan. Näin myös tein. Se kertoo todellakin siitä, että tunnelma on äärettömän hyvin toimiva. Avaruusteema on vaikuttavasti läsnä, varsinkin alkuvaiheessa peliä. Ainoa asia mikä hiukan laskee viihdyttävyyttä alaspäin on joidenkin puzzle-tehtävien epäloogisuus ja vaikeus. Jos et pidä kemiasta ja matematiikasta niin tiedossa on parissa kohtaa melkoista kärsimystä tämän pelin ääressä. Itsenäiset ongelmatehtävät on mahdollista ohittaa, mutta tavaroiden käyttäminen toisiinsa on tietysti pakollista. Välillä löysin kombinaatioita ihan vahingossa kun kokeilin eri asioita toisiinsa. Pelissä on myös aika paljon luettavaa ja asioita kannattaa painaa mieleen, koska niitä monesti tarvitsee myöhemmin.
Grafiikan lisäksi pelin toinen kymppi irtoaa animaatioille, mikä ei ole yhdistelmänä koskaan hirveän suuri yllätys, kun ne tahtovat yleensäkin kulkea käsi kädessä. Kaikki liikkeet ovat sulavia, joustavia, pehmeitä, ehjiä ja upeaa katsottavaa. Hahmojen kävely ja juokseminenkin
on ihan suhteellisen realistisen näköistä toimintaa, joten eipä sitä tällaiselta perinteitä kunnioittavalta kaksiulotteiselta seikkailupeliltä oikein enempää osaa vaatiakaan.
Tekniikaltaan Monolith on ihan perushyvä tuote. Muutamia pieniä ongelmia sinne mahtui mukaan. Ensimmäisessä julkaisuversiossa Steam-saavutukset eivät toimineet lainkaan. Uudemmissa julkaisuissa tämä ongelma on sittemmin korjattu kehittäjän toimesta päivityksen muodossa. Tässä huomaa hyvin miten pelien kenttä muuttuu. Ennen kun tuotteet painettiin CD- tai DVD-levyille ne olivat lopullisessa muodossaan sellaisia ja vain aniharvoin julkaistiin mitään korjauspäivityksiä. Nyt digitaalisen julkaisun aikakaudella asia on toisin. Toisaalta onneksi, mutta toisaalta valitettavasti. Se nimittäin välillä kannustaa kehittäjiä siihen, että työnnetään keskeneräisiä tuotteita markkinoille ja / tai testataan pelin toimivuutta maksavilla asiakkailla. Se on suuntaus, mistä olen ollut viime aikoina hieman huolissani. Itse peliin liittyen totean vielä, että siellä oli muutamia kielioppivirheitä, varsinkin hotspottien nimissä jäänyt korjaamatta ja ainakin yksi tekstityksen pätkä oli jäänyt saksankieliseksi keskelle dialogia. Ei mitään isoa, mutta kympistä jäätiin sen verran tällä kertaa.
Kuinka paljon sitten pelattavaa riittää, olisi varmaankin meidän listalla seuraava kysymys. No. Sanotaan, että kohtalaisesti. Ei Monolith mitenkään järisyttävän lyhyt tai pitkä ole, vaan aika keskimittainen peli, ehkä aavistuksen lyhyempi kuin Animation Artsin aikaisemmat tuotteet. Pituuden tuntua vähentää jonkin verran se, että samoissa paikoissa vietetään ehkä hieman liiankin kauan aikaa ja niissä on reilusti tekemistä. Maisemat eivät oikein pääse siis vaihtumaan, paitsi aivan lopussa peliä kuvitus muuttuu ehkä hieman arkisemmaksi ja paradoksaalisesti samalla vähän mielenkiintoisemmaksi. Keskivaiheilla peliä samassa paikassa olemiseen alkaa jo ihan oikeasti puutua. Annan laajuudesta kuitenkin kiitettävän arvosanan (mikä minua taas vaivaa, eikö minun pitäisi olla kriittinen?) vaikka ehkä olisikin ollut aihetta tiputtaa sitä vielä pisteellä, mutta menköön nyt tällä kertaa läpi.
Seuraavaksi pureudumme sitten pelin dialogiin, joka tuntuukin olevan varsin kaksiteräinen miekka. Toisaalta se on hyvin kirjoitettua, mielenkiintoista ja mukavaa luettavaa. Varsinkin päiväkirjamerkinnät, sähköpostit ja sen sellaiset ovat oikein laadukasta tavaraa. Eikä varsinaisessa dialogissakaan mitään isoa valittamista sinänsä ole. Asia on nyt vain kuitenkin niin, että Monolith ei tarjoa kuin pari hahmoa joille voi koko tarinan aikana puhua. Edes COREn, mukana lentävän robotin kanssa ei voi keskustella interaktiivisesti. Ääninäyttelystä 90% koostuu Tessan päänsisäisestä puheesta ja ilman ympäristön kuvauksia ja toimintojen kuvailua peli olisikin täydellistä hiljaiseloa. Dialogeihin liittyy vielä yksi aivan yltiömäisen raivostuttava asia, joka leviää kuin terminaalivaiheeseen edennyt syöpä tämän päivän peleissä. Ja se on konekirjoitus-animaatio dialogeissa, jota ei valitettavasti saa pois päältä. Se on äärimmäisen turhauttava, tarpeeton ja typerä toiminto, josta pitäisi luopua mahdollisimman pian kaikkien pelien osalta. Se hidastaa ja vaikeuttaa dialogien rytmitystä, eikä tuo peliin tasan mitään lisäarvoa.
Intro on kerrankin ihan oivallinen tapaus.
Hahmojen animointi on ehkä aavistuksen erilaista kuin itse pelimaailmassa, joka hieman hämmentää näin uudessa pelissä. Yksi harmittava asia introssa, kuten myöskin välianimaatiossa on se, että tekstitys menee erittäin pahassa epäsynkrossa. Välillä tekstit eivät osu edes samaan lauseeseen ääninäyttelyn kanssa, mikä on aivan käsittämätöntä sähläystä kehittäjältä. Mutta kiitettävä irtoaa ihan jo sen takia, että tekstiykset ylipäätään löytyvät ja tunnelma on kuitenkin hienosti kohdillaan, eikä alkuselvittelyihin käytetä liikaa ylimääräistä aikaa.
Kuoleminen Monolithissa ei ole mahdollista, eikä mitään mokauksia voi tehdä, joiden takia voisi jumiin jäädä. Toki Steamin saavutukset on mahdollista jäädä löytymättä, mutta eipä niissä muuten hirveästi ideaa olisikaan.
Media: Steam-lataus
Testialustana käytettiin: Windows 10
| Tähtiasteikko |
 |
| Pistejakauma |
| Grafiikka |
10 |
| Musiikki |
9 |
| Ääninäyttely ja efektit |
8 |
| Käyttöliittymä |
9 |
| Tunnelma ja viihdyttävyys |
9 |
| Animaatiot ja liikkeet |
10 |
| Tekninen luotettavuus |
9 |
| Peliympäristön laajuus |
9 |
| Dialogitekstien laatu ja nopeus |
8 |
| Alkuintro |
9 |
| Yhteensä |
90 |
|
|
| Infonurkka |
| Pelattavien hahmojen nimet |
Tessa Carter |
| Ääninäyttely |
Kyllä |
| Kuoleminen |
Ei |
| Pulmatehtävien ohitusmahdollisuus |
Kyllä |
| Inventory |
Oikeassa laidassa, manuaalinen piilotus |
| Ohjausjärjestelmä |
Automatisoitu kursori (yksitoiminen) |
| Nimetyt hotspotit |
Kyllä |
| Dialogirakenne |
Aihevalinta teksteillä |
| Käydyt keskustelut |
Häviävät |
| Steam-saavutukset |
Kyllä, 14 kpl |
|
|
| Yhteenveto |
Kaksiulotteinen point & click sen kuin vain elää ja voi hyvin vielä vuonna 2023. Uusia kehittäjiä tulee ja joskus jopa vanhoista dinosauruksista joku intoutuu yrittämään vielä kerran. Lucas Artsia tai Sierraa emme sentään ole takaisin saaneet, mutta on ollut ilo huomata että Animation Arts studio, jonka alkupään tuotteista pidin erittäinkin paljon, on antanut meille seikkailtavaksi uuden tuotteen nimeltä Monolith. Alussa esitetty kysymys siitä onko kyseessä perinteitä vai trendejä noudattava peli kallistuu luojan kiitos huomattavasti enemmän perinteiden puolelle. Joitakin uutuuden tuulahduksia siinä on mukana, mutta ne eivät onneksi onnistu peittämään seikkailuelementtejä alleen. Point & click on genre, joka ei minusta kaipaa kehittymistä lainkaan. Se on mitä se on, ja me sen ystävät nautimme siitä sellaisena kuin se on alun alkaen meille tarjottu. Uuden kahvimaun löytäminen saattaa olla eksoottista, mutta kyllä sitä aina mielellään palaa siihen vanhaan tuttuun ja turvalliseen loppujen lopuksi, eikö niin? No. Ennen kuin tästä arvostelusta tulee Monoliitin kokoinen tekstivuori, niin tutkitaanpa hiukan yhteenvetoa:
 Loistava grafiikka
Erittäin hyvät animaatiot
Musiikki on kaunista ja tunnelmallista
Klassinen, hyvä käyttöliittymä
Tunnelma on kunnossa, ja peliä pelaa oikein mielellään
Tarina on mielenkiintoinen ja hyvä
Pituus on ok, vaikka samoissa paikoissa vietetäänkin hiukan liian kauan
Intro on oikein hyvä
Nimetyt hostpotit
Pulmatehtävien ohitusmahdollisuus
Steam-saavutukset
 Ääninäyttely on keskitasoa, tai välillä jopa vähän sen alle
Jonkin verran kielioppivirheitä ja pari ääninäyttelyvirhettä
Jotkin puzzlet ovat turhan kaukaa haettuja ja vaikeita
Tietyt kohtaukset tuntuvat liikaa kemian tai matematiikan oppitunneilta
Pieniä teknisiä kummituksia erityisesti pulmatehtävien toimivuudessa
90 pistettä, 4 tähteä. Jos menette tuonne pelilistaan ja etsitte sieltä Animation Artsin tuotteita, niin huomaatte, että esimerkiksi Secret Files 2 ja 3 saivat pisteen tarkkuudella saman arvion. Ei yllättävää, muuta kuin ehkä sen vuoksi, että kyseessä on niinkin tarkalleen sama arvosana. Kyseinen tulos on sen verran hyvä, että suosittelut kaikille seikkailupelien ystäville irtoaa lapsellisen helposti. Monolith on hyvä, ehjä ja tarinaltaan kokonainen peli, jonka pelaamista ei takuulla tarvitse katua lainkaan. Toivottavasti Animation Arts jatkaa vielä näiden kehittelyä jatkossakin. Olen valmis pelaamaan näitä lisääkin jos ne näinkin hyviä edelleen ovat! |
| Julkaisutiedot ja
käyttöjärjestelmätuki |
Kehittäjä: Animation Arts
Julkaisija: Animation Arts
Julkaisuvuosi: 2023
Alustat: Windows / Linux |
|
|
|
